Ammattinyrkkeily
Päivitetty 13.4.2009
Oletko joskus katsonut televisiosta ammattinyrkkeilyä, tai ollut peräti ammattinyrkkeilytapahtumassa? Vai onko tehnyt mieli, mutta et ole tiennyt mistä oikein on kysymys? Eipä hätää, tämä tietopaketti sisältää perustiedot ammattinyrkkeilyn säännöistä ja painoluokista jokaisen harrastajan kotitarpeiksi. Ammattinyrkkeily on epäilemättä yksi kaikkein vaativimmista urheilulajeista, joka edellyttää ottelijalta sitkeyttä ja rautaista fyysistä kuntoa. Laji voi vaikuttaa ensi näkemältä suorastaan brutaalilta puuhalta. Kyseessä on kuitenkin todellinen herrasmiesten laji, johon kuuluu olennaisena osana vastustajan kunnioittaminen. Kehässä tämä ilmenee esimerkiksi hanskojen koskettamisena eri tilanteissa ja vilpittöminä halauksina ottelun jälkeen.
Kova laji
Ammattinyrkkeily eroaa olympiatyylin nyrkkeilystä eli amatöörinyrkkeilystä niin paljon, että on perusteltua puhua kahdesta eri urheilulajista. Lähtökohdat ovat toki samat. Ammattinyrkkeilijän erottaa ulkoisesti olympiatyylin nyrkkeilijästä pääsuojan ja paidan puuttumisesta. Ammattinyrkkeilyssä erät ovat pidempiä ja niitä on useimmiten enemmän kuin amatööriottelussa. Pistelasku ei perustu suoranaisesti osumien määrään, vaan niiden tehoon. Ammattinyrkkeilijän hanskat ovat olympiatyylin hanskoja kovemmat, ja niiden sisällä on siteiden sijaan teipillä kivikoviksi sidotut nyrkit. Ammattiotteluissa kehätuomarit sallivat usein ottelijoille enemmän vapauksia kuin olympiatyylin nyrkkeilijöille esimerkiksi väistöjen ja sitomisen suhteen.
Säännöt
Ammattinyrkkeilyotteluissa erän pituus on kolme minuuttia ja erien välillä on minuutin tauko. Nyrkkeilijän tavoitteena on olla vastustajaa parempi niin monessa erässä kuin mahdollista. Viime käden tavoitteena on saattaa vastustaja lyöntien avulla sellaiseen tilaan, että hän ei voi jatkaa ottelua. Erien määrä vaihtelee neljästä kahteentoista. Ammattinyrkkeily aloitetaan yleensä nelieräisillä otteluilla. Kansalliset mestaruusottelut ovat yleensä kymmeneräisiä, maanosien ja liittojen mestaruusottelut kaksitoistaeräisiä. Viisitoistaeräisiä otteluita ei enää järjestetä.
Nyrkkeilykehä on mitoiltaan kuusi kertaa kuusi metriä. Toinen nyrkkeilijä ottelee punaisesta kulmasta, toinen sinisestä kulmasta. Kaksi muuta kulmaa ovat puolueettomia kulmia, johon kehätuomari komentaa ottelijan vastapuolen luvunlaskun tai muun toimenpiteen ajaksi. Valmentaja tai muu oman kulman edustaja ei saa neuvoa puolueettomassa kulmassa olevaa ottelijaa. Erätauon aikana kehässä saa olla ainoastaan yksi ottelijan avustaja, muiden on pysyttävä köysien ulkopuolella. Kulma voi milloin tahansa luovuttaa ottelun heittämällä pyyhkeen kehään. Kehän lattiaa sanotaan kanveesiksi.
Ammattinyrkkeilijät käyttävät suojina hammas- ja alasuojaa. Päänsuojusta ei käytetä, kuten ei myöskään paitaa. Kädet teipataan ennen ottelua kivikoviksi. Kevyissä sarjoissa käytetään kahdeksan unssin nyrkkeilyhanskoja ja isommat ottelijat käyttävät kymmenen unssin hanskoja. Vastustajan vyölinjan alapuolelle ja selkäpuolelle lyöminen on kielletty. Maassa olevaa vastustajaa ei luonnollisestikaan saa lyödä. Myös vastustajan sitominen on kielletty. Laastareita tms. hoitovälineitä ei saa käyttää ottelun aikana. Verenvuotoa voi yrittää pysäyttää erätauon aikana peittämällä haava vaseliinilla, jota saa käyttää muutenkin kohtuullisessa määrin kasvojen liukastamiseen.
Ammattinyrkkeilyottelut käydään painoluokissa eli sarjoissa. Olen kerännyt taulukkomuotoon tiedot sarjoista ja niiden nimistä, jotka vaihtelevat hieman liitosta riippuen. Suomeksi on annettu sarjojen perinteiset nimet. Painot ovat kunkin sarjan enimmäispainoja, raskaassa sarjassa painolla ei ole ylärajaa. Raskaan ja kevyen raskaansarjan kaksi painoa johtuvat siitä, että useimmat suuret liitot ovat korottaneet raskaan sarjan painorajan 200 paunaan. Myös 190 paunaa on edelleen käytössä WBO-liitolla.
Sarja | Muita nimiä | Suomi | Paunaa | Kiloa |
Heavyweight | Raskassarja | 200+/ 190+ |
90,718+/ 86,182+ |
|
Cruiserweight | Väliraskassarja Junior heavyweight |
Kevyt raskassarja | 200/ 190 |
90,718/ 86,182 |
Light Heavyweight | Raskas keskisarja | 175 | 79,379 | |
Super Middleweight | Ylempi keskisarja | 168 | 76,203 | |
Middleweight | Keskisarja | 160 | 72,575 | |
Junior Middleweight | Light Middleweight Super Welterweight |
Kevyt keskisarja | 154 | 69,853 |
Welterweight | Välisarja | 147 | 66,678 | |
Junior Welterweight | Light Welterweight Super Lightweight |
Kevyt välisarja | 140 | 63,503 |
Lightweight | Kevytsarja | 135 | 61,235 | |
Junior Lightweight | Super Featherweight | Alempi kevytsarja | 130 | 58,967 |
Featherweight | Höyhensarja | 126 | 57,153 | |
Junior Featherweight | Light Featherweight Super Bantamweight |
Kevyt höyhensarja | 122 | 55,338 |
Bantamweight | Kääpiösarja | 118 | 53,524 | |
Junior Bantamweight | Light Bantamweight Super Flyweight |
Kevyt kääpiösarja | 115 | 52,163 |
Flyweight | Kärpässarja | 112 | 50,802 | |
Junior Flyweight | Light Flyweight | Kevyt kärpässarja | 108 | 48,988 |
Strawweight |
Minimumweight |
Korsisarja |
105 |
47,627 |
Ammattinyrkkeilyottelussa on neljä tuomaria. Kehätuomari valvoo kehässä sääntöjen noudattamista, huolehtii nyrkkeilijöiden työturvallisuudesta ja nostaa lopuksi ottelun voittajan käden ylös. Ottelun aikana kehätuomarin komennoista yleisimmät ovat "break" ja "stop". Break-komennolla ottelijat ottavat askeleen taaksepäin ja jatkavat ottelua välittömästi. Stop-komennolla nyrkkeilijät lopettavat ottelemisen ja saavat jatkaa vasta komennolla ”box”. Kehätuomari laskee horjuttavan osuman saaneelle ottelijalle lukua kahdeksaan asti. Jos ottelija on tässä vaiheessa ottelukunnossa, kamppailu jatkuu. Jos ei, tuomari laskee kymmeneen ja tekee "rintauintiliikkeen" ottelun päättymisen merkiksi.
Kolme pistetuomaria istuu kehän äärellä pisteyttämässä ottelijoiden suoritusta. Heidän antamansa pisteet ratkaisevat ottelun lopputuloksen. Ammattinyrkkeilyn pisteet jaetaan eri tavalla kuin olympiatyylin nyrkkeilyssä, jossa lasketaan osumia vastustajaan iskujen voimakkuudesta riippumatta. Ammattinyrkkeilyssä tuomarit tarkastelevat jokaista erää itsenäisenä kokonaisuutena ja pyrkivät hakemaan sille voittajaksi nyrkkeilijän, joka on niskan päällä. Erävoittoon voi riittää yksi hyvä osuma vastustajan kymmentä tehotonta osumaa vastaan. Enimmillään erästä voi saada kymmenen pistettä, erän häviäjä saa tavallisesti yhdeksän pistettä.
Pisteitä vähennetään seuraavissa tapauksissa:
- luvunlaskusta vähennetään yksi piste
- kehätuomarin antamasta varoituksesta vähennetään yksi piste.
Normaalitapauksessa erä päättyy 10 - 9 tai 10 - 10. Jos erän muutenkin hävinneelle lasketaan kerran lukua, tulos on 10 - 8. Käytännössä suurimmillaan yhden erän piste-ero voi olla 10 - 7 tilanteessa, jossa toinen ottelija on käynyt tyrmäyksen partaalla, mutta toipunut kuitenkin.
Ottelun päätyttyä kunkin tuomarin antamat pisteet lasketaan yhteen, ja useamman tuomarin puolelleen saanut voittaa ottelun. Yksittäisen tuomarin yhteenlasketut pisteet voivat olla kahdeksaneräisessä ottelussa esimerkiksi 79 - 75, kaksitoistaeräisessä 120 - 119. Jos kaikki tuomarit ovat saman ottelijan kannalla, kyseessä on yksimielinen voitto 3 - 0. Hajaäänituomio, esimerkiksi 2 - 1, saadaan kun enemmistö tuomareista on toisen ottelijan kannalla. Ratkaisematon tuomio saadaan kun äänet menevät tasan, esimerkiksi 1 - 1, jolloin kaksi tuomaria on päätynyt eri ottelijan kannalle ja yksi tasapeliin. Ottelujen omatoiminen pisteyttäminen television ääressä tai nyrkkeilyillassa on mukavaa ajanvietettä. Samalla voi verrata omaa pistekorttiaan ammattituomareiden näkemyksiin.
Ottelu voi päättyä myös kehätuomarin keskeytykseen. Ottelija voidaan diskvalifioida, jos hän ottelee sääntöjen vastaisesti. Kehätuomari voi keskeyttää ottelun, jos hänen mielestään ottelija ei ole kykenevä jatkamaan ottelua esimerkiksi usean luvunlaskun jälkeen tai lääkärin suositeltua ottelun keskeyttämistä esimerkiksi silmäkulmavamman seurauksena. Keskeytetyn ottelun tuomiona on tekninen tyrmäys (TKO). Jos kehätuomari laskee ottelijalle lukua kymmeneen asti, kyseessä on tyrmäys (KO).
Ratkaisun ottelun keskeyttämisestä tekee aina kehätuomari. Keskeytyskynnys yleensä nousee ottelun panosten kasvaessa. Suurta mestaruusottelua ei keskeytetä yhtä helposti kuin uraansa aloittelevien neljän erän ottelua. Eritystapauksena mainittakoon menettely tilanteessa, jossa ottelu keskeytetään vahingossa tapahtuneen loukkaantumisen seurauksena, esimerkiksi ottelijoiden päiden kolahdettua yhteen. Yleisimmän menettelytavan mukaan lopputulos riippuu käytyjen erien määrästä. Jos ottelua on käyty neljä erää täyteen, arvostelutuomareiden siihenastiset pisteet lasketaan normaaliin tapaan. Jos ottelua on käyty alle neljä erää, ottelu mitätöidään.
Ammattinyrkkeilyssä ei käydä yleisiä maailmanmestaruuskisoja, vaan mestaruudet ratkaistaan liittokohtaisesti. Suurimpia ja tunnetuimpia liittoja ovat International Boxing Federation (IBF), World Boxing Association (WBA), World Boxing Council (WBC) ja World Boxing Organization (WBO), jotka järjestävät suurinta huomiota saavat mestaruusottelut. Myös maanosakohtaiset liitot, esimerkiksi European Boxing Union (EBU), ja kansalliset liitot järjestävät omia mestaruusotteluitaan. Suurten liittojen lisäksi on olemassa lukuisa joukko pieniä liittoja. Liitot jakavat usein varsinaisten mestaruuksien lisäksi "pikkumestaruuksia", joka voi olla nimeltään esimerkiksi Inter Continental Championship.
Nykyisin onkin tarjolla runsain määrin erilaisia titteliotteluja, joiden taso on hyvin vaihteleva. Suurten liittojen mestaruusottelut, etenkin raskaassa sarjassa, järjestetään etupäässä Yhdysvalloissa. Monet "suuret" raskaan sarjan mestaruusottelut ovat jääneet tarunhohtoisina historian lehdille.
Tässä yhteydessä muutama elokuvavinkki. Leon Gastin vuonna 1996 ohjaama elokuva When We Were Kings on dokumentti mestaruusottelusta, joka käytiin Muhammad Alin ja George Foremanin välillä vuonna 1974 Zairessa. Ottelun promoottori oli Don King ja paikalla oli runsaasti julkkiksia, joista mm. Norman Mailer kertoo ottelun tunnelmista. Uskomaton ottelu uskomattomissa olosuhteissa. Hieno ja jännittävä dokumentti, kannattaa katsoa.
Mielenkiintoisen kontrastin edelliselle elokuvalle muodostaa dokumentti Victoire Terminus (Renaud Barret & Florent de la Tullaye 2008). Elokuva kertoo missä olosuhteissa kongolaiset naisnyrkkeilijät treenaavat Afrikan mestaruuskilpailuihin tuolla samaisella stadionilla reilut kolme vuosikymmentä suuren mestaruusottelun jälkeen. Tällä kertaa kehässä ei ole miljonäärejä eikä katsomossa vauraita länsimaalaisia. Taatusti ajatuksia herättävä teos.
Taustatiedot
Televisio-otteluun tai nyrkkeilyiltaan kannattaa valmistautua hankkimalla taustatietoa nyrkkeilijöistä. Olennaisimmat tiedot ovat nyrkkeilijän ranking ja ottelulista.
Liitot ylläpitävät omia sarjakohtaisia ranking-listoja nyrkkeilijöistä. Suomalaisesta näkökulmasta kiinnostavia ovat Scandinavian Boxing Rankingsin pohjoismaiset rankingit ja European Boxing Unionin Euroopan rankingit. Liittojen ja rankingien sekamelskaan helpotusta tuo liitoista riippumaton BoxRec, joka on erittäin monipuolinen ja kätevä tietolähde myös ottelulistojen osalta.
Nyrkkeilijöiden ottelulistasta selviää tärkeitä tietoja. Keskeisiä tietoja ovat ottelujen kokonaismäärä, voittojen määrä, häviöiden määrä ja keskeytysvoittojen määrä. Nyrkkeilijä on esimerkiksi voinut otella ammattilaisena 24 ottelua, voittaa niistä 22, hävitä kaksi ja voitoista yksitoista on tullut keskeytyksellä ennen täyttä aikaa, siis tyrmäyksellä tai teknisellä tyrmäyksellä. Kyseessä on todennäköisesti kovalyöntinen nyrkkeilijä, joka on nyrkkeillyt paidattomana usean vuoden ajan hyvällä menestyksellä. Menestyksen määrä selviää tarkemmin vastustajien luettelosta.
Missä nähdä
Kansainväliset satelliitti- ja kaapelikanavat näyttävät nyrkkeilyä vaihtelevasti. Jotkut näyttävät huippuotteluja suorana, jotkut pienempiä nyrkkeilyiltoja. Eurosport lähettää runsaasti nyrkkeilylähetyksiä erityisesti tiistain ja torstain myöhäisillassa. Osa niistä selostetaan suomeksi. Kotimaisella kaupallisella kanavalla on alkanut näkyä ammattinyrkkeilyä Amin Asikaisen ja Juho Tolppolan mestaruusprojektin ansiosta.
Suomen ensimmäinen ammattinyrkkeilytapahtuma järjestettiin keväällä 1935 Helsingissä. Suomessa toimii useita ammattinyrkkeilytalleja, jotka ovat järjestäneet viime vuosina eri puolella maata ammattinyrkkeilytapahtumia urheiluhallien lisäksi myös ravintoloissa ja jopa ulkosalla. Ammattinyrkkeily on tällä hetkellä vahvassa myötätuulessa Suomessa, joten tapahtumia lienee odotettavissa ainakin edellisvuosien tahtiin.
Oman lisänsä Suomen tarjontaan ovat tuoneet aika ajoin ruotsalaiset ja norjalaiset ammattinyrkkeilytallit, jotka ovat järjestäneet nyrkkeilyiltoja Suomessa, koska ammattinyrkkeily on näissä maissa kielletty. Nähtäväksi jää, muuttaako Ruotsin lyhyet ottelut salliva lainmuutos tilannetta tältä osin. Tapahtumien osalta ajan tasalla pysyy vierailemalla Boxing.fi-nettisivulla.
Kommentoi
Mitä mieltä olet tästä tietopaketista? Jätä kommentti.
Linkkejä
Boxrec
Liitoista riippumaton ranking ja ottelukalenteri.